Pienet huvit

20 Hel

Kello 11.50 lauantaina. Viikon paras hetki –  tiedän sen minuutintarkasti. Kömmin  ylös joogasalin lattialta. Sanon om ja shanti, rullaan maton. Olo on suloisen ihana, raukea ja rento. Viikonloppu on vasta alussa. Haukkaan sämpylää ja teetä Sisters Delissä tai nopean smoothien Stockalla. Pyöriskelen hetken Akateemisessa kirjakaupassa. Sunnuntaiahdistus on vielä kaukana.

Miksi lauantai on ihana, mutta sunnuntai  ei? Kun muutama aamun tunti sunnuntai-Hesarin kanssa on ohi, alkaa ahdistus. Järjellä sitä ei voi selittää – ainakaan kokonaan.  Toki sunnuntai-iltana pitää tehdä muutama tunti töitä, suunnitella tulevaa viikkoa, kiusata aivojaan. Ei se nyt niin pahaa ole – minähän pidän työstäni –  ja onhan sitä ennen koko päivä aikaa nauttia pienistä iloista. Siis miksi sunnuntai ahdistaa? Kertokaa te se, sillä luulen, etten ole yksin. Ja miten siitä pääsee eroon? Helpottaako vasta eläkkkeellä? Pelkään, että sittenkin ihminen luo tarvittavat ahdistuksen aiheet.

Maanantaina elämä on taas mallissaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: