On the road III: Italia

12 Elo

Vihdoin perillä! Tänne  oli kiire! Aurinkoon, lämpöön!

Takana 1200 kilometriä, edessä Adrianmeri. Suorin reitti Berliinistä etelään, halki Saksan ja Itävallan vei meidät Välimeren rannalle, Lido di Jesoloon, Venetsian kylkeen. Sieltä löytyi ensimmäinen yösija illan jo hämärtyessä.

Lido di Jesolo ei ole sitä aitoa Italiaa, mitä lomiltaan hakee, vaan perinteinen turistipaikka, rantalomakohde (tosin italialaisten itsensäkin suosima). Tällä kertaa se ei haitannut. Ihan tavallinen rantaloma tuntui nyt taivaalliselta, ainakin muutaman päivän verran. Kunhan oli aurinkoa ja lämpöä, se oli tärkeintä. Maattiin rannalla ja luettiin (hyviä kirjoja matkassa mukana, mikä on onnistuneen rantaloman ehdoton edellytys) – välillä syötiin ja yritettiin jäähdytellä turkoosissa meressä, joka oli lämmintä kuin linnunmaito. Ja sitten taas maattiin ja luettiin. Ja ahmittiin aurinkoa koko kesän edestä.

Muutaman päivän päästä teki mieli jo taas jatkaa matkaa.

Advertisements

4 vastausta to “On the road III: Italia”

  1. Violet 12.8.2012 klo 21.20 #

    Luen nyt taaksepäin juttuja ja huomaan että olen ollut tuolla Lido di Jesolossa nimenomaan silloin parikymmentä vuotta sitten! Mulla on kuva rannasta missä oli silloinkin keltaiset varjot, hassua. Siitä mentiin sitten VEnetsiaankin. Minusta se (Jesolo) oli ainakin silloin tosi mukava paikka.

    • Karusellissa 13.8.2012 klo 20.31 #

      Ei Lido di Jesolo mikään paha paikka minustakaan ole – ihan mukava rantakaupunki ja omassa lajissaan jopa erinomainen. Pitkä iso ranta ja kilometrien mittainen pääkatu, joka täynnä ravintoloita ja kauppoja. Siitä kuitenkin puuttuu perinteisten italialaisten kaupunkien viehätys, se on pelkästään turisteille rakennetteu, normaalielämää ei ole lainkaan. Sitä lähinnä tarkoitin. (Toki myös italialaisia turisteja. Meidänkin hotellissamme vanhempaa italialaista väekä, jotka varmaan tulivat samaan hotelliin joka kesä, mikä oli sympaattista.) Muutaman kilometrin päässä sijaitseva Jesolo on sitten varsinainen italialainen kaupunki. Hauska juttu nuo keltaiset varjot.

  2. Violet 14.8.2012 klo 21.20 #

    EIku mää mietin sitä että kun se silloin oli minusta tosi mukava paikka niin olisiko enää? Siihen mennessä en ollut ehtinyt käydä paljon missään ja tykkäsin ihan kaikesta. TOisaalta meri ja hiekka toimii mulla edelleen lähes aina.
    Se JEsolo taisi jäädä näkemättä. Oltiin niin turistia ja nuoria ettei se kai kiinnostanut silloin.

  3. Karusellissa 15.8.2012 klo 20.10 #

    Okei, ymmärrän. Vaikka hiekka ja meri aina toimiikin (myös minulla), niin Lido di Jesolo ei varmasti tuntuisi sinusta enää samalta. Olet nähnyt jo niin paljon enemmän. Niin luulen. Ensimmäisissä matkoissa on aina oma lumonsa – toisaalta niin on nostagiassakin…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: