Rippeitä

17 syys

Huh huh. Kävin katsomassa elokuvan Puhdistus. Rystyset valkoisena painauduin penkkiin, sydän hakkasi, voin melkein pahoin. Siitä on jo yli viikko, mutta vieläkin pulssi nousee. Silti sanon, että se on hyvä elokuva. Ihan niin kuin romaanikin. Koskettava, taitavasti rakennettu.

Kyllä, väkivaltaa ja raakuuksia olisi voinut jättää vähemmälle, mutta toisaalta, miksi kaunistellakaan, kun kaikki oli oikeasti juuri niin kamalaa. Naisia ja lapsia raiskattiin kuulusteluissa, ihmiset kavalsivat toisiaan vain säilyäkseen itse hengissä. Sellaista se todellisuus oli.

Nyt luvussa on Sofi Oksasen uusin Kun kyyhkyset katosivat. En ole vielä kovin pitkällä, mutta uskon, että pidän tästäkin. Samaa henkeä kuin Puhdistuksessa.

Pinossa odottaa jo seuraavaksi Riikka Ala-Harjan Maihinousu. Ehdin enää vain lukea niin kovin vähän. Lähinnä vain viikonloppuisin. Ja silloin aina joutuu kertaamaan, mihin viimeksi jäätiinkään.

Mennyt kesä sen sijaan oli hyvä lukukesä, monta helmeä, ainakin nämä: Jennifer Eganin Aika suuri hämäys (hienosti rakennettu tarina New Yorkin musiikkipiireistä), saksalaisen Katja Oskampin Hellersdorfin helmi (kun nainen päättää olla sekä äiti että huora, yllättävä tarina), Ingo Schulzen Adam ja Evelyn (hetki ennen Berliinin muurin murtumista, kun itäsaksalaiset salakuljettavat toisiaan rajan yli Unkariin, kiehtovaa, kun muistaa tuo tapahtumat uutisista, ja Berliinissä ne ovat edelleen läsnä).

Luin myös Anja Snellmanin Ivana B:n, mutta se oli pettymys. Kypsän kirjailijan ja julkkistyrkyn nuoren wannabe-kirjailijan vastakkainasettelu oli niin mustavalkoisen hyvä-paha-taistelu, että se oli suorastaan naiivi. Harmillista, sillä asiaa, eli kirjallisuuden kaupallistumista, kannattaisi pohtia ihan oikeastikin.

Sen sijaan en lukenut E.L. Jamesin Fifty Shades of Grey -kirjaa, vaikka se pinossa olikin. Tylsä, naiivi, huonosti kirjoitettu. Tarvitseeko sanoa enempää.

En myöskään onnistunut – vieläkään – lukemaan Jack Kerouacin Matkalla -romaania.  Vaikka haluaisinkin, ja nyt sentään yritin uutta suomenkielistä versiota. Jotenkin en vain pääse sisään; en pysty lukemaan kirjaa, joka on yhtä ja samaa kappaletta koko opus. Läkähdyn. Luulen, että joudun tyytymään  kyseisen romaanin filmatisointiin. Se pyörisi leffateattereissa juuri nyt – kun vain ehtisi.

Matkalla-leffan lisäksi haluaisin nähdä ainakin nämä: Cosmopolis (perustuu Don de Lillon romaaniin!), Ranskalainen viikonloppu (Julie Delpy!), To Rome with Love ( Woody Allen), Kilimanjaron lumet, Cafe de Flore ja Katmandu – taivaan peili.

En muista, milloin viimeksi olisi ollut näin paljon kiintoisia leffoja tarjolla. Ei ainakaan juuri sen jälkeen, kun Finnkino otti vallan Helsingin elokuvateattereista ja Bio Rexit yms suosikkini lopetettiin. Ja siitä on jo todella pitkä aika.

Teatteririntamalla sen sijaan näyttää tulevan hiljaisempi syksy – ainakin minulle. Ei jotenkin iske. Yleensä tässä  vaiheessa on jo vähintään Q-teatterin, Komin ja Ryhmäteatterin koko talven liput hankittu, mutta nyt ainostaan Ryhmiksen Eduskunta II:een.

Tällaisinä iltoina kuin tänään ei tee mieli mihinkään. Tuuli veuhtoo raivopäänä, auringonkukat parvekkeella kaatuvat , ruusupapuköynnökset yrittävät lentoon ja ensimmäiset sadepisarat rapisevat ikkunoissa. Syysmyrsky. Ihanaa olla kotona. Olen vihdoin antanut periksi, hyväksynyt syksyn tulon. Kauan se kesti. Sen kunniaksi vielä kuitenkin loppukesän rippeitä. Sellaista kuin oli viikonloppuna.

Advertisements

2 vastausta to “Rippeitä”

  1. Päkä 18.9.2012 klo 13.42 #

    Hei sinne Karuselliin! Kuulostat ihan minulta ja luku- ja leffalistoiltani. Kävin viime viikolla katsomassa Puhdistuksen ja tuntemukset olivat täysin samat – pitäisi muistaa/jaksaa blogata siitä. Matkalla-kirjan kanssa taistelin ja sanonpa sen, että uusi suomennos jäi sängyn alle ja kaivoin vanhan version, jossa oli luvut ja kappaleet. Niin, ja leffa toimi mielestäni paremmin. Uusin Woody nähty! Osan kesäkirjoistasi olen lukenut ja nyt suunnittelen rouvapornoon tutustumista;) sunnuntai-Hesarin jutun perusteella. Ehkä alkuperäiskielellä…? JK. Ihanat kuvat!

  2. Karusellissa 18.9.2012 klo 19.31 #

    Hei Päkä, kiitos ja hauska kuulla, että makumme osuvat noin yhteen! Kävin nyt blogissasi ja huomasin, että olitkin jo aiemmin blogannut Matkalla-romaanista. Voisiko tämä olla todella se poikkeus, että elokuva ylittää alkuperäisteoksen voiman? Ainakin minun pitää hankkia sinun laillasi tuo vanha suomennos. Muista sitten kertoa, mitä tykkäsit rouvapornosta:)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: