Berliinin päiviä

19 Lok

Jokaisella pitää olla elämässään varasuunnitelma, Plan B. Mitä tehdä, jos….  Jos työpaikka menee alta, tai jos muuten vain haluaa vaihtaa suuntaa tai jos jotain…

Minun Plan B:ni on oma kahvila – sen jälkeen kun muut ammattillisemmat suunnitelmat epäonnistuvat tai eivät vain enää kiinnosta. Eikä tämä järjestys tarkoita sitä, että luulisin kahvilanpitoa helpoksi tai väheksyisin sitä. Päinvastoin. Enemmänkin kyse on olemattomasta osaamisestani – ja rahoittajien todennäköisestä nihkeydestä.

Suunnitelmaan kuuluu myös, että kahvila olisi Berliinissä. Kyllä, kyllä, nyt jo nauratte ääneen: mikä haihattelija! Minä puolestaan laskeskelen, että a) Berliinissä on paljon ns. joutilasta väkeä b) sen vuoksi enemmän kahvilassa istujia c) enemmän hyviä paikkoja liikepaikkoja kuin Helsingissä d) halvemmat vuokrat ja ruoka.

Silti realismi saattaa olla aika kaukana tästä suunnitelmasta – jo ihan senkin vuoksi, että saksani on aika surkeaa, edelleen. Toisaalta, mies voisi hoitaa puhumisen.

Varasuunnitelmat ovat pyörineet väkisin mielessä viime viikkoina, kun työpaikalla on yt-neuvottelut menossa – niin kuin tuhansilla muillakin tänä syksynä. En toki ole ensi kertaa tässä tilanteessa, mutta silti.

Berliini puolestaan on mielessä aina. Rakas kaupunki. Toinen puoli perheestä asuu siellä. Tänä syksynä Berliini on vieraillut Helsingissä tiuhempaan kuin minä siellä, joten kaipuu on jo kova, mutta onneksi on pian matka luvassa. Sitä odotellessa vähän muistoja alkusyksyn ja kesän päivistä Berliinissä. Kesä jatkui siellä tänä vuonna tosi pitkään. Vieläkin on vihreää puissa. Ja huomiseksi luvattiin +23 C, hihkuttiin minulle äsken puhelimessa. Voi tätä lokakuuta!

Advertisements

3 vastausta to “Berliinin päiviä”

  1. Violet 20.10.2012 klo 7.54 #

    Ei minusta ole tärkeintä onko unelma tai suunnitelma, ”plan B” realistinen vai ei. Minusta sen tärkeinn funktion on olla olemassa. Kuin varaventtiili tai takaovi, ajatus siitä että on muitakin mahdollisuuksia, ettei kaikki kaadu jos…tai jos….

    Vaikkei joutuisi edes yh-neuvotteluihin (pahoittelen että olet joutunut!!!) tulee kaikenlaista aina välillä. Tekee mieli päässään vehdata että onko tässä kaikessa mitään järkeä, hittojako täällä istun (oli työpaikka mikä hyvänsä ja vaikka siinä ns. viihtyisikin). Kun tuntee että oma itse ”menee hukkaan” toisen palveluksessa, väärällä alalla jne. Silloin on minusta hyvä että on juuri noita plan B -ajatuksia vaikkei ikinä ottaisi askeltakaan niiden toteuttamiseksi. Minä ainakin saan valtavasti voimaa kun ajattelen: ei minun ole pakko olla tässä, minä voin koska tahansa nostaa kytkintä ja tehdä mitä tahansa -no, melkein.

    • Karusellissa 20.10.2012 klo 16.10 #

      Juuri noin Violet. Tärkeintä on, että on takaovi, josta haaveilla. Siitäkin huolimatta, että tykkää omasta työstään. Täsmälleen samaa mieltä kanssasi!

  2. Violet 20.10.2012 klo 18.12 #

    Puhuimme siis samasta asiasta:)
    HAluan vielä palata kuvasi kenkiin. Italialaisella MOMA -merkillÄ on paljon aika vinhoja malleja! En ole yksiÄkäÄn vielä ostanut mutta vähÄllä on ollut. Tuntuvat olevan tosi laadukkaita ja aina jotain hupaisaa niissä. Valinnanvaraa väreissä ja malleissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: